Rajaportti Tapahtumia ja niiden taustoja.

Venäjän televisio ylisti Mannerheimia

Viime sunnuntaina venäläinen televisiokanava NTV esitti viikoittaisessa makasiiniohjelmassaan laajan Mannerheimia käsitelleen jutun. Juttu oli otsikoitu venäläisen median tyyliin repäisevästi: ”Natsi vai sankari – Mannerheimin salaisuudet”.

NTV:n juttu liittyy Pietarissa paisuneeseen Mannerheim-kohuun, joka on tähän saakka muhinut pääosin paikallisella tasolla. Kohun taustalla on Carl Gustaf Mannerheimille kesäkuussa Pietarissa paljastettu muistolaatta ja sen saama negatiivinen vastaanotto etupäässä tulenpunaisimpien kommunistien keskuudessa.

Muistolaattaa on vaadittu poistettavaksi ja se on ehditty jo töhriäkin kolmeen otteeseen. Pietarin kaupunki on suhtautunut kohuun välttelevästi ja pallotellut laatasta tehtyjä valituksia eri viranomaisinstansseissa. Kiirettä laatan poistamisella ei ole ollut, vaikka sitä on äänekkään vähemmistön taholta kovasti vaadittu. Vaikka asiasta on kattiloita ja patoja paukutettu, ylivoimaisesti suurin osa pietarilaisista suhtautuu muistolaattaan neutraalin välinpitämättömästi.

Nyt näyttääkin siltä, että kohua halutaan toppuutella ja osoittaa vastustajille kaapin paikka. NTV:n sunnuntain prime-time -aikaan esittämässä jutussa Mannerheim on nimittäin kiistaton sankari. Valtakunnallisella kanavalla esitetyn jutun näkökulma on sen verran vahvasti Mannerheim-myönteinen, että se saisi monen suomalaisenkin korvat kuumottamaan.

”Jokin aika sitten muistolaatan ympärillä syntynyt kohu vaikuttaa halpamaiselta ja pinnalliselta verrattuna siihen, miten leningradilaiset ja pietarilaiset oikeasti suhtautuvat Mannerheimiin. Marsalkan henkilöhistoria on kirjattu legendaariseen kirjasarjaan Merkittävien ihmisten elämä ja viimeiset 20 vuotta Pietarissa on toiminut Mannerheimin museo ilman että se olisi herättänyt pienintäkään skandaalia”, juttua varten haastateltu sotilas-asiantuntija Aleksandr Belov valoittaa.

Seuraavaksi lähes kahdeksan minuuttia kestävässä jutussa käydään läpi Mannerheimin henkilöhistoriaa. Belovin lisäksi haastatellaan historiantutkija Vladimir Baryshnikovia ja Helsingin Mannerheim-museon kuraattori Kristina Rankia.

”Täydellinen upseeri”

”Mannerheim ei tehnyt minkäänlaisia rikkeitä eikä myöhästynyt koskaan sovituista tapaamisista. Eräältä lomaltaan hän palasi palvelukseen 17 vuorokautta etuajassa. Kuka muu upseeri olisi muka koskaan tehnyt mitään vastaavaa”, jutun toimittaja kysyy.

Historialliset valokuvat Mannerheimistä vilistävät taustalla toimittajan kerratessa historiaa. Tuossa Mannerheim on tsaari Nikolai II:n kruunajaiskulkueessa aivan hallitsijan vieressä ja tässä on hänen tutkimusmatkoilta ottamiaan hienoja valokuvia. Selostuksen lomassa korviin osuu sellaisia kuvauksia kuin ”täydellinen upseeri”, ”häkellyttävän tunnollinen” ja ”urhea”. Toimittaja kertoo Mannerheimin matkasta Aasiaan ja siitä, kuinka hän raportoi siitä suoraan tsaarille. Mainitsematta eivät jää myöskään Mannerheimin ensimmäisessä maailmansodassa osoittamat uroteot, joista hänelle myönnettiin Pyhän Yrjön kunniamerkki.

Ohjelmassa ei tyydytä hehkuttamaan Mannerheimin ansioita tsaarin palveluksessa, vaan seuraavaksi käsitellään Suomen sisällissotaa ja hänen rooliaan toisessa maailmansodassa.

”Asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia”

”Kohtalon paradoksit ohjasivat Mannerheimin tulevaisuutta. Hän vihasi kommunisteja, jotka tappoivat raukkamaisesti tsaarin. Juuri tämä viha on johtanut niihin kiistoihin, joita hänen persoonansa ympärillä nykyään käydään”, selostaja kertoo.

Toimittaja kertaa, että Mannerheimin vastustajat kritisoivat häntä liittolaisuudesta Hitlerin kanssa, osallistumisesta Leningradin piiritykseen ja vankileirien perustamisesta Itä-Karjalaan.

”Asiat eivät kuitenkaan ole aina niin yksinkertaisia”, toimittaja toteaa, ja ryhtyy puolustelemaan marsalkkaa.

Toimittaja kertoo, että Suomi liittoutui Saksan kanssa Mannerheimin tahdon vastaisesti, että hän ei pitänyt Hitleristä, eikä varsinkaan lämmennyt kansallissosialistiselle aatteelle. Mannerheim ymmärsi jo vuonna -41 Saksan häviävän sodan ja alkoi ”sabotoida” Hitlerin Suomelle antamia käskyjä. Hän ei esimerkiksi totellut vaatimusta Leningradin saartorenkaan sulkemisesta eikä käyttänyt tykistöä kaupungin murjomiseen, jutussa kerrotaan.

NTV:n toimittaja myöntää, että suomalaisilla vankileireillä kuoli turhaan kymmeniä tuhansia venäläisiä. Samaan hengenvetoon näytetään kuitenkin neuvostosotavankien käsityönä tekemää Leijona-vaakunaa, jonka toiselle puolelle on kirjoitettu Mannerheimille osoitettu, hyvästä kohtelusta kertova kiitosviesti. Lopuksi jutussa muistutetaan myös siitä, että Mannerheim loi sotien jälkeen pohjan niille hyville suhteille, jotka Suomen ja Venäjän välillä vallitsevat yhä edelleen.

”Mannerheimia voi siis ainakin osittain kiittää siitä, että pakotepolitiikasta huolimatta tilanne Suomen ja Venäjän rajalla on rauhallinen”, toimittaja sanoo.

Juttua varten haastateltu Aleksandr Belov kiteyttää lopuksi ajatuksensa muistolaattakohusta:

”On sivistyneitä ihmisiä ja on vähemmän sivistyneitä ihmisiä. On ihmisiä, jotka osaavat tarkastella Mannerheimia laajasta perspektiivistä ja on ihmisiä, jotka näkevät hänessä vain yhden puolen. On myös niitä, jotka syystä tai toisesta haluavat kärjistää tilannetta muistolaatan ympärillä.”

Kansallinen sovinto 2017

Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että NTV on epäsuorasti valtion rahoittama kanava ja toimituspolitiikaltaan sen sanotaan heijastelevan niin sanottua virallista totuutta. Suuressa kuvassa on siis lopulta lähestulkoon merkityksetöntä, mitä paikalliset pietarilaiset kommunistit, heitä tukeva paikallinen verkkouutistoimisto tai pari bloggaajaa Mannerheimista kirjoittelevat. Mielipiteenmuodostuksen osalta suurin merkitys on sillä, mitä televisiossa sanotaan.

Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin monesti luullaan ja usein väitetäänkin, joka ainoa asia Venäjällä ei ole Kremlin tai Putinin tahdosta riippuvaista tai niiden ohjauksessa. NTV:n jutusta huolimatta voi siis olla, että Pietarin kaupunki päätyy poistamaan muistolaatan kyllästyttyään protestoijiin. Toisaalta voi yhtä hyvin myös olla, että laatta jää seinään protesteista huolimatta.

///
 

Mannerheimin muistolaattahankkeella on ollut alun alkaenkin korkea-arvioisia suojelijoita Venäjän poliittisessa sisäpiirissä. Syitä laatan paljastamiselle juuri nyt, voi suomalaisnäkökulmasta hakea esimerkiksi naapurin miellyttämishalusta tai ”pidä ystävät lähellä” -tavoitteista. Tätä tarkoitusta varten olisi tosin ollut monia suoraviivaisempiakin keinoja ja toisaalta Mannerheim jakaa Suomessakin mielipiteitä laidasta laitaan.

Todennäköisemmin taustalla on ensi vuonna käynnistyvä vallankumouksen muisteluvuosi. Vuoteen on ladattu odotuksia eräänlaisesta kansallisesta sovinnosta, jossa erityisesti vanhemman väestön keskuudessa vallitsevaa, vielä neuvostoajalta periytyvää punaisten ja valkoisten vastakkainasettelua, pyritään loiventamaan tuomalla positiivisella tavalla esille myös valkoisen puolen sankareita. Bolshevikeille uusia muistomerkkejä ei ole luvassa, sillä niitä Venäjä on neuvostoajoilta perinyt muutenkin tarpeeksi.

Jossain yhteyksissä näkee tulkintoja ja muodikkaita narratiiveja, joiden mukaan Venäjä olisi kehityksessään palaamassa takaisin Neuvostoliittoon. Tulkinta on laiska ja pintapuolinen. Yksinkertaistettujen historiallisten analogioiden tekeminen on ylipäätään tyhjänpäiväistä, mutta jos vertailuja haluaa kuitenkin tehdä, niin yhtäläisyyksiä nyky-Venäjän kehityksestä kannattaa ennemminkin etsiä Venäjän keisarikunnasta kuin Neuvostoliitosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Riskinä on, että Venäjä yhdistää ensi vuonna vietettävän Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan Venäjän vallankumouksen samanaikaiseen 100-vuotisjuhlaan. Se voi myös kyseenalaistaa Suomen itsenäisyyden." UPIn kohuttu raportti meni mielestäni tältä osin liian pitkälle. En ainakaan ymmärrä, miten Suomen satavuotista itsenäisyyttä voitaisiin kyseenalaistaa 100 vuotta vanhoilla historiantulkinnoilla.

Mannerheimin "rehabilitointi" Venäjän valtion toimesta voisi tietysti olla sellainen hanke, josta kaikkialla ei pidetä. Kansallismielinen historiankirjoituksemme voi haluta pitää mustasukkaisesti kiinni omasta sankaristaan.

http://yle.fi/uutiset/venaja_on_suomelle_entista_s...

Käyttäjän dobro kuva
Taneli Dobrowolski

Vallankumouksen satavuotismuisteloissa saattaa Venäjällä toki ilmetä Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa korostavia narratiiveja, mutta en itsekään oikein jaksa uskoa siihen, että itsenäisyyttä erityisesti kiistämään ryhdyttäisiin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Aleksanteri I vahvisti Autonomian. Lenin antoi itsenäisyyden. Stalin tavallaan vahvisti Suomen itsenäisyyden rauhansopimuksessa. Myöskään Putin ei ole poikennut tästä Venäjän suur-miesten viitoittamasta linjasta.

Johannes Hissa Vastaus kommenttiin #5

Kuten J. V. Stalin jo puheessaan SDP puoluekokouksessa Helsingissä 14[27].11.1917 sanoi
"Minä selitän, että me pettäisimme sosialismin, jollemme ryhtyisi kaikkiin toimenpiteisiin veljellisen luottamuksen palauttamiseksi Suomen ja Venäjän työläisten välillä Mutta jokainenhan tietää, että ilman Suomen kansan vapaan itsemääräämisoikeuden päättävää tunnustamista ei tällaisen luottamuksen palauttaminen ole ajateltavissa."
Lähde: http://www.histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917...

Jukka Laine

Suomalainen filosofi Eino Kaila kutsui Mannerheimia kauniisti punaryssäksi, kun hän ei ajanut Pietarin tuhoa vaan vapauttamista(bolsevikeistä). Tämä kuvastanee eroa aitosuomalaisten ja Mannerheimin välillä. Kaila edusti saksalaissuuntaista ja Mannerheim länsisuuntausta (länsiapu).

Mannerheimin mielestä maamme ulkopolitiikka ei vastannut maamme sotavoimien kokoa ( Talvisodan alla). Stalin myös arvosti Mannerheimia, joka tulee ilmi monessa yhteydessä. Mannerheim on myös suomalaisille ristiriitainen henkilö siis jo kansalaissodan takia (punaiset ja valkoiset).

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Stalin tarjosi aikanaan M:lle hoitoa NL:n sanatorioissa, mutta varmuuden vuoksi hän valitsi Sveitsin. M. oli myös ensimmäinen suomalainen, joka sai penisilliiniä, minkä venäläiset toimittivat.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Mannerheimin pietarilaisen muistolaatan kohtalosta alkoi Rosbaltin mukaan oikeudenkäynti keskiviikkona Pietarissa. Rosbalt kirjoittaa, ettei mistään löydy asiakirjoja, jotka osoittaisivat, kuka muistolaatan on tilannut ja kuka siitä vastaa. Muistolaatta on kuitenkin paikallaan Pietarin sotilasinsinööriakatemian, seinällä, vaikka monet lehdet kirjoittivat elokuussa, että se otetaan sieltä pois 8.9. mennessä.

http://www.rosbalt.ru/piter/2016/09/14/1550114.html

Käyttäjän dobro kuva
Taneli Dobrowolski

Olen ymmärtänyt niin, että rakennus, jonka seinään muistolaatta on kiinnitetty, ei kuulu Pietarin kaupungin hallintaan, joten sen kohtalosta päättäminenkään en suoraan kuulu kaupungille. Asiasta on kuitenkin tehty kaupungille valitus, jonka se joutunee joka tapauksessa tavalla tai toisella käsittelemään. Pietarilaiset viranomaiset ovat itsekin todenneet, että he eivät voi tehdä ”poliittisia arvioita” muistolaatasta, joten jos päätös poistamisesta kuitenkin tehdään, viitattaneen siinä johonkin muotoseikkoihin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tuon Rosbaltin jutun mukaan kyseinen rakennus kuuluu Venäjän puolustusministeriölle. Muistolaatasta valittanut taho ei kuitenkaan usko, että puolustusministeriö olisi tehnyt päätöstä muistolaatasta. Mihin tämä käsitys perustuu, ei jutusta selviä.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että oikeudenkäynnin tarkoitus on saada julkisuuteen painetta Pietarin kaupungin poliitikkoja vastaan, mutta valtiollista puolustusministeriötä vastaan ei syystä tai toisesta haluta asettua.

Toimittajia oli oikeuden käsittelyssä Rosbaltin mukaan paikalla paljon. Päivän Hesarista ilmenee, että Hesarikin oli lähettänyt toimittajan paikalle.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Taneli Dobrowolski

Yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on siirtää Mannerheim muistolaatta rakennuksen sisäpuolelle pahoittamasta kansalaisten mieltä.

Onhan meillä Suomessakin siirretty Leninin ja Stalinin reliefejä sisätiloihin. Toki niitä ei siellä piiloteltu. Pikemminkin päinvastoin. Tampereen Lenin museo on uusittu täydellisesti.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1467601556289

Tiettävästi Lenin patsaita on Turussa ja Kotkassa. Ainoa Neuvostoliiton lahjoittamaa patsasta jota on turmeltu on Hakaniemessä oleva sosialistisen realismin helmi "Maailman Rauha" patsas. Tämä Neuvostoliiton kuoleman korahduksien aikana pystytetty Moskovan kaupungin ystävyyden osoitus oli liikaa mm. Mikael Jungnerille ja hänen kavereilleen.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa sitävastoin kyseisten herrojen patsaat saivat itsenäistyvien maiden kansalaisten mielestä ansaitsemansa käsittelyn.

Käyttäjän dobro kuva
Taneli Dobrowolski Vastaus kommenttiin #8

Se olisi tosiaan helpoin ratkaisu ja sellaista on Pietarissa jonkin verran käytettykin. Jos muistolaatta tai muu teos sijaitsee yksityisesti omistetun rakennuksen sisätiloissa tai tontilla, ei asiassa pitäisi kenelläkään olla nokan koputtamista.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #8

Ei suomalaisilla ole mitään syytä Leninin muistoa hävittää.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Voisiko Suomi tai joku meidän yksityinen taho ehdottaa jonkin uudemman asian/tapahtuman muistoksi suunnitellun muistolaatan asentamista/palauttamista myös Viipuriin - kuten vaikka sen presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaaren syntymäkotitalon seinään kaavaillun, jota Viipurin miehityshallinto ei hyväksynyt taannoin?

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Jos Mannerhein muistuttaa venäläisille fasismistsa, niin suomalaisille Lenin ja Stalin edustavat massamurhaajia ja raakaa kommunismiä, joka ideoligina ja talousjärjestemänä on täysin romahtanut.

Suomessa on monta kommunistein muistolaattaa, patsasta ja museota, jotka pitää myös hävittää.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #14

Ei menneisyyttä pidä hävittää, siitä pitää oppia.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Miksi Suomessa aina ajatellaan kaikki negatiivisen kautta? Stalinin vallan ja Berliinin muurinkin oletettiin vielä jopa niiden kaatumisen jälkeen kestävän ikuisesti, samoin Baltian maiden ja Itä-Euroopan miehityksen. Miksei kerrankin tulkittaisi ja spekuloitaisi myönteisiä skenaarioita visioiden! Putinkaan ei elä ikuisesti, eikä ole varmaa etteikö Hänkin näkisi joskus parhaaksi tarkistaa linjaansa. Mistä sitä tietää minkä myönteisen päätelmän indikoijana tämäkin pikku valosignaali Mannerheimin yhteisesti hyväksyttävien yhteisten historianarratiivien esiinnostosta on kehittynyt...

Suomineito täyttää pian eli ensi vuonna 2017 täydet sataset. Kynnellekykenevät yrittävät tietty keksiä jotain kivaa huomaavaisuuskikkaa, josta ehkä saattaisi olla hyötyä myös kohteliaalle naapurille itselleen. Norja on jo saanut rutosti myötätuntopisteitä väläyttämällä mahdollisuutta Halti-tunturin huipun antamisesta synttärilahjaksi. Norskit tekevät sen jos tekevät, vaikkei Norja sympatiapisteitämme kovin kipeästi kaipaakaan. Venäjä on nykygeopoliittisessa pattitilanteessaan sen verran yksin, ettei sillä juuri ystäviä ole. Ainut ongelmaton ja ei-vihamielinen naapuri Suomikin alkaa jo menettää sinisilmänuskonsa itänaapurin sydämellisyyteen.

...Mutta hei, onhan Venäjällä myös kosmeettisia hymykampanjoita ja muita maita monin verroin parempia konkreettisen myönteisiä mahdollisuuksia, joihin tarttua julkikuvaansa parantaakseen natoonvilkuilevien silmissä:
- osallistuminen Juhlavuoden 2017 maailmansensaatioon: http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...
- kuvareportaaseja alueluovutuksista: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222595-v...

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

NTV:n raportti osoitti jälleen, ettei faktoja tarvitse panna paikalleen kun jutulle on asetettu tavoite. Mutta muuten viihdyttävä tarina sinänsä. (Mutta kiitos Tanelille jutun referoinnistakin. Aihetta on syytä seurata vastakin.)

Jukka Laine

Jarmo, miksikös et laittaisi faktoja paikoilleen? Mannerheim tyhjensi kotinsa seiniltä taulut ennen Talvisodan alkua. Hän ei tainnut yllättyä mihin maamme ulkopolitiikka johti?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Muutama vuosi sitten kävin Varsovassa Mannerheimin hotellissa katsomassa paikkoja. Keväällä mennään keskimmäisen pojan kanssa Hotelli Marsalkkaan Pietariin, siellä on Mannerheim-museo.

Tiesittekö muuten, jotta M. oli ensimmäinen suomalainen, jota kuvattiin uutiskatsaukseen? Lumieren porukka kuvasi Nikolain kruunajaisia, ja kukas siellä kävelee tsaarin rinnalla...

Venäjäntaitoiset löytävät pätkän tuubista. M. oli sentään yksi Yrjön ristin ritareista. En nyt jaksa etsiä sitä...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Lenin antoi itsenäisyyden Suomelle.

Sekä talvi- että jatkosota olivat poliittista teatteria, jolla ainoastaan varmistettiin Paasikivi-Kekkosen linja ja YYA-sopimus. Mannerheim toimi vuosikymmeniä Neuvostoliiton agenttina.

Uskokoon ken tahtoo.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tämä kirjoitus ja päivän Hesarin Mannerheim-juttu osoittavat, miten arvoituksellinen henkilö tuo Mannerheim oli. Sodan aikana neuvostolehdissä hänestä piirrettiin karmeita pilakuvia Hitlerin hanslankarina. Kun sitten tuli rauha, Ryti, Tanner & Co heitettiin sotasyyllisinä tyrmään. Mutta Mannerheimista tehtiin - presidentti.

Entä sitten vuoden 1917 tapahtumat? Helmikuun ”porvarillisessa” vallankumouksessa johtajaksi nousi Aleksandr Kerenski. Tsaari Nikolai II sai lähtöpassit, mutta valtakunnan rajat pysyivät ennallaan. Suomi, Baltia ja jopa Puola olivat Kerenskin valtakunnan rajojen sisäpuolella. Eikö tässä olisi Putinille oikea 100-vuotisjuhlan aihe? Tuossa tsaarien ja Kerenskin valtakunnassa viihtyi lähes 30 vuotta myös Mannerheim. Väittävät, että Mannerheim asui Venäjällä pitempään kuin Suomessa.

Mutta sitten Pietariin ilmestyi suomalaisten tukijoidensa ja ystäviensä joukossa Kerenskiä piileskellyt bolshevikki Vladimir Lenin ja onnistui kaappaan vallan. Oliko Lenin ”suomalaisten agentti”?

http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222820...

Oliko Mannerheimin ansio Putinin silmissä se, että Mannerheim ei voinut sietää Leniniä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Putin ei ainakaan voi sietää sitä Leniniä, joka virallisen neuvosto-opin mukaan meni antamaan itsenäisyyden Suomelle 4.1.1918.

Petteri Hiienkoski

Hyvä kirjoitus! Siinä esiintuodut asiat ansaitsisivat enemmänkin huomiota. Ne sotivat valtamedian narratiivia vastaan. Sellaisen luulisi vapaassa maassa olevan journalistisesti merkittävä asia. Paitsi jos tilanne on mennyt siihen, etteivät ihmiset välitä tietää muusta kuin mikä pönkittää olemassaolevia käsityksiä.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Venäläiset eivät koskaan muista maansa omaa kiinteää liittolaisuuttaan natsi-Saksan kanssa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

NL:n ja Natsi-Saksan liittolaisuus oli tyly fakta vuosina 1939-1941...

Jukka Laine

Ja Yhdysvallat toimitti sotilastarvikkeita Neuvostoliittoon vuodesta 1938 alkaen ( Jukka Nevakivi: apu, jota ei annettu). Venäläiset ajoivat Viipuriin amerikkalaisilla maastureilla.

Kesällä 1939 Japani ja Neuvostoliitto kävivät toisen maailmansodan suurimmat motorisoidut taistelut lähellä Mongolian rajaa. Molotov-Ribbentrop sopimuksen eräs ehto oli että Saksa katkaisee liittosuhteensa Japanin kanssa ja käskee heitä myös lopettamaan sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan. Näin NL vältti kahden rintaman sodan, Saksan ja Japanin välillä.

Kun Hitler astui Puolaan, niin länsivallat julistivat sodan Saksalle mutta ei Neuvostoliitolle ja Hitler tajusi itse astuneensa kahden rintaman loukkuun. Myös tämä historiallinen tapahtuma todetaan Jukka Nevakiven tutkimuksessa( apu, jota ei annettu). Suomea ei kukaan pakottanut Saksan nikkelitoimittajaksi. Se oli meidän poliittinen valinta syyskuussa 1939.

https://en.wikipedia.org/wiki/Battles_of_Khalkhin_Gol

While Moscow had been negotiating this treaty with Berlin, the Soviets were fighting a major campaign against Hitler's ally Japan. Stalin feared a two-front war against Germany and Japan. Representing the Soviets was foreign minister Vyacheslav Molotov, and representing the Nazis was foreign minister Joachim von Ribbentrop. The treaty was signed on August 23, 1939, three days after the start of the Battle of Khalkhin-Gol between the Soviet Union and Japan. In mid-September, Tokyo signed a non-aggression pact with Moscow. After the Eastern border was secure Stalin then invaded Poland on 17 September 1939.[1]

http://www.conservapedia.com/Molotov-Ribbentrop_pact

Jukka Laine

Keväällä 1939 Mannerheim lähetti paimenkirjeen suomalaislehtien päätoimittajille, jossa hän kehoitti välttämään Neuvostoliiton vastaisia provokaatioita. Suomen mediat kirjoittelivat avoimesti, kuinka Japani ja Saksa tulisivat tuhoamaan Neuvostoliiton ja kesällä 1939 lehtikirjoituksissa spekuloitiin avoimesti koska Saksa liittyisi sotaan Japanin kanssa Neuvostoliittoa vastaan.

Ei ihme että sotien jälkeen kehittyi itsesensuuri. Suomalainen sivistyneistö osoitti ylemmän rodun piirteitä, vaikka saksalainen veljesrotu ei sallinut meille alemmille roduille korkeamman tuotannon teollisuutta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomella on toisen maailmansodan päiviltä aivan ainutlaatuinen historia:
Talvisodassa 1939-40 taistelimme Stalinia ja Hitleriä vastaan.
Jatkosodassa 1941-44 taistelimme Stalinia vastaan.
Lapin sodassa 1944-45 taistelimme Hitleriä vastaan.
Missään vaiheessa Suomea ei miehitetty.
Se on ainutkertainen tarina.

Jukka Laine

**Johtopäätös esitetyistä tilastoista on, että Saksan sodankäynti Leningradin pohjoispuolella nojasi hyvin raskaasti suomalaisjoukkojen sotatoimiin ja saavutuksiin. Mikäli suomalaisjoukot olisivat olleet hyökkäämättä Kannakselle ja Itä-Karjalaan, olisi Neuvostoliiton puolustustoimet helpottuneet merkittävästi useissa suhteessa:

Leningradin piirityksen haittavaikutukset sekä neuvostojoukoille että varsinkin kaupunkilaisille olisivat merkittävästi lieventyneet, sillä suomalaisten kehittämää sotilaallista painetta pohjoisesta ei olisi ollut, koko laajaa Laatokan aluetta olisi voitu käyttää huoltokuljetuksia varten ja Kannaksen eteläranta olisi jäänyt puolustajien sotilastoimien tukialueeksi
Leningradin ja Muurmannin välinen rautatie olisi toiminut koko kapasiteetillaan sotatarvikkeiden huoltoreittinä ja sotilasosastojen siirtoväylänä
suomalaisjoukkoja vastaan sidottuja sotilasyksiköitä olisi voitu käyttää saksalaisia vastaan sekä etelämpänä että Petsamossa, Sallassa ja Hyrynsalmen-Kuusamon alueella
Suomen miehittämien alueiden voimavaroja olisi voitu hyödyntää sodankäynnissä
Yhteensä olisivat vaikutukset olleet niin laajat, että Saksan joukkojen etenemiselle Neuvostoliiton alueelle Petsamon ja Pohjois-Suomen suunnasta ei todennäköisesti olisi ollut juuri edellytyksiä. Toisaalta on otettava huomioon, että koko Itärintama oli kokonaisuus, jonka eri osat jatkuvasti vaikuttivat toisiinsa, ja että juuri saksalaisjoukkojen rajut hyökkäykset neuvostojoukkoja vastaan muualla itärintamalla mahdollistivat suomalaisjoukkojen etenemisen Kannaksella ja Itä-Karjalassa, sillä Neuvostoliitto joutui siirtämään joukkoja pois näiltä toissijaisilta alueilta torjuakseen saksalaisjoukkojen aiheuttamaa suurempaa uhkaa Leningradin eteläpuolella.

Suomi torjui Yhdysvaltain 18.8.1941 esittämän rauhanvälitysyrityksen, johon sisältyi tarjous talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinsaamiseksi. Voitontoiveita elätellyt Suomi ei tarttunut tähän mahdollisuuteen, jota tosin Saksa ei todennäköisesti olisi edes sallinut, sillä Suomen irtautuminen sodasta olisi vienyt pohjan saksalaisten etenemispyrkimyksiltä.**

http://www.kaapeli.fi/svs/historiaseminaari.htm

Suomella oli merkittävä rooli Neuvostoliitom tuhoamisyrityksessä myös sotilaallisesti.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On aivan selvää, että Suomen sotatoimet talvisodassa menetetyillä ja takaisin vallatuilla alueilla omalla tavallaan vaikeuttivat Leningradin piiritystilannetta. Mutta samalla on korostettava, että Suomi ei aktiivisesti osallistunut sotatoimiin itse Leningradia vastaan.

Toimituksen poiminnat